Jengi kasassa

Nyt on takana ensimmäinen viikko koko porukan voimin täällä Lontoossa. Hyvinhän tämä meinaa mennä. Funktionaalinen asunto on astetta kodikkaampi, ja neliöt tuntuvat riittävän yllättävänkin hyvin. Johanna on katsastanut lähimpiä kirjastoja gradun kirjoittamista varten, ja vaikka osaa näistä vaivaa lasten ja nuorukaisten innokas pulina, rauhaakin on löydettävissä. Muswell Hillin puistoja ja kortteleita on koluttu Hetan kanssa. Alue vaikuttaa edelleen kaikin puolin mainiolta.

Lauantaina kävimme aamupäivällä tsekkaamassa Brixton Marketin. Alue ei ole koskaan ollut omaan makuuni, eivätkä markkinatkaan juuri vakuuttaneet. Meininki oli melko nuhjuista, ja myynnissä ollut tavara oli krääsää. Katusaarnaajat ja reggae huusivat kilpaa.

Täältä olikin piristävää jatkaa vanhaan kunnon Borough Markettiin, joka ei petä koskaan. Lounaaksi otimme halpaa ja hyvää thaimaalaista sekä piirakkaa.

London Bridgeltä, eli Borough Marketin asemalta kulkisi normaalisti bussi suoraan omalle pysäkillemme "Mussessa", mutta remontin takia linja lähtee parin kuukauden ajan Cityn Moorgatesta. Kyllä sen kestää.

Illalla oli vuorossa Les Misérables lähiteatterissamme. Elokuva oli hyvä, mutta valitettavasti elokuvateatterin ykkössali, joka on selvästi vanha teatteri, ei pärjää kahdelle pienemmälle salille. Takana istuva perhe ei myöskään ymmärtänyt elokuvateatterietiketin päälle laisinkaan.

Olin bongannut lähipubimme Minstrel Boyn ulkoa jo jonkin aikaa sitten mainoksen sunnuntain fudismatseista, ja pubiin päädyimme peliä seuraamaan, ystävämme Juha seuranamme. Toimiva ruoka ja halpa olut ovat tämän paikan valtteja.

Jälkipelit käytiin astetta mukavammassa Maid of Muswellissa, ja tänne Hetakin tuli mukaan. Henkilökunta toivotti meidät tervetulleeksi alueelle ja pubin asiakkaiksi. Hyvä näin.