Matkan varrelta

Kevät kulkee eteenpäin kuin juna. Viimeisiin viikkoihin on sisältynyt monenlaista puuhaa ja erikokoista reissua, mutta arki on pääsääntöisesti kulunut töiden parissa. Työpäivien pidentyessä ei tehokkuuden säilyttäminen aivan välttämättä aina onnistu, mutta loppukevään konferenssit sekä uusien projektien käynnistäminen vaativat oman reippaan panoksensa kukin. Se niille suotakoon.

Uusi urbaani elämäntyylini maistuu hyvältä. Asunnossani ei ole pyykinpesukonetta, joten hoidan kyseisen sektorin alakerran pesulassa. Koneellinen kustantaa neljä puntaa, kuivaus yhden punnan siihen päälle. Pesun jyskyttäessä menemään on leppoisaa tehdä vaikkapa pieni kävely kohti Highgaten kukkulaa ja takaisin. Silti tuolla korkeuksissa sijaitsevalla alueella on tullut vietettyä aivan liian vähän aikaa toistaiseksi. Eiköhän se ala korjaantua sillä, kun vaan suuntaan välillä (satunnaiset) lenkkini kylän läpi kohti Hampstead Heathia.

Viime kuun lopussa suuntasin Joshin ja Michaelin seurassa yhteisen tuttumme Jacinthan palkkaamaan teatteriproduktioon Cockpit Theatreen Marylebonessa. Ohjelmassa oli moderni tulkinta Shakespearen teoksesta A Winter's Tale, joka ei valitettavasti aivan toiminut. Pääosan esittäjä ei oikein kiinnostanut sen enempää kuin ärsyttänytkään, ja esityksen rytmin katkaisi säännöllisin väliajoin toteutetut ehkä transsimaiseksi tarkoitetut mutta puuduttaviksi äityneet siirtymiset. Tarina oli silti hieno, ja olutta oli.

Velipoikien toteuttama visiitti kaupunkiin oli railakas ja rentouttava. Ohjelmaan mahtui mm. Millwall FCn ottelu Charlton Athleticia vastaan sekä sopiva annos craft beer -hifistelyä, mm. Kernel-panimossa jälleen kerran. Kokeilin kyseisen viikonlopun lauantaina alkuiltapäivästä taksin tilaamista erästä siirtymistämme varten, mutta eihän siitä odotetusti tullut mitään, vaikka puheluja ja aikaa asiaan toki tuhraantui. Annoimme asian anteeksi, sillä kaupunki näytti muuten ehdotonta parastaan, aurinkoista säätä myöten.

Vietettyäni viime viikonlopun mainioissa tunnelmissa ystäväni Arin perheen luona Hattingenissa, Saksassa, on ensi viikolla vuorossa niin ikään reissu Euroopan talousihmeen kamaralle. Dresden kutsuu kertomaan hyvin perusteltuja väitteitä siitä, miten normaalisti eristeinä käyttäytyvät maapallon materiaalit soveltuvat nestemäisessä muodossaan esimerkiksi planetaarisen magneettikentän luomiseen. Sen selittämiseen riittää lopulta kourallinen atomeja, joiden ominaisuudet on laskettu supertietokoneen uumenissa Skotlannissa. Näin yhdistyy kvanttimekaniikka ja astrofysiikka, mikroskooppinen ja valtava.