Alku

Tuntui kohtuulliselta saapua uuteen kotikaupunkiin muutamaa päivää ennen töiden alkamista. Matka sujui hyvin, lukuunottamatta paria pientä sähläystä. Helsinki-Vantaan päässä nähtiin yksinäinen Samsoniten matkalaukku pyörimässä keskellä ruuhkaista ajokaistaa, kun bussikuski äityi siirtämään ajoneuvoaan 20 m eteenpäin juuri kun olin astunut keskiovista takaisin sisään nostamaan toista laukkuani ulos. Kuski selvästi näki mitä tapahtui muttei kommentoinut asiaa sanallakaan. Norwegian Airlinesin tiskillä täytyi järjestellä kahden laukun sisältöjä uudelleen, jotta säästyin sakoilta. Siinä se, Gatwickista siirryin 13 punnan junalla Victoriaan ja 40 kg laukkujen kanssa 40 punnan taksilla uuteen kotiini Finchleyn Sylvan Avenuelle.

Vuokraemäntä Ann ja hänen miehensä Richard esittelivät asunnon ja huoneeni sekä ystävällisesti neuvoivat minut lähimpään Tescoon ruokaostoksille. Kävellessäni pääkatua Ballards Lanea parisataa metriä edes takaisin ohitin varmaankin pari tusinaa ravintoloita ja sen lisäksi monia snadeja kauppoja notkuvine viini- ja oluthyllyineen. Liikkeet olivat auki ja porukkaa liikenteessä runsaasti, tämä siis klo. 21 jälkeen tiistaina. Hyvä!

Palattuani huoneeseeni korkkasin Carlingin ja päivän Guardianin. Myös FaceTime-yhteys Kallioon tuli testattua ja todettua toimivaksi. Eli tähän mennessä kaikki hyvin.

Huomenna Johanna saapuu seurakseni ja viipyy sunnuntaihin saakka. Vaikka menen esittäytymään työpaikalleni University College Londoniin jo perjantaina, raaka ja yksinäinen tutkijan elämä alkaa siis vasta maanantaina.